Usko, Toivo ja Rakkaus.

En tiedä, saatan puhua itsestäänselvistä asioista tässä blogissani, (ja tiedän tosiaan kirjoittelevani harvoin... anteeksi siitä) mutta sille ei voi mitään.
´
Tämä teksti on ehkä hieman sekava, korjaan sitä myöhemmin luettavampaan muotoon.

Tajuan aina uudelleen ja uudelleen uskon merkityksen. Kirjoitin sen parantavasta voimasta viimeksi, joka on kuin lahja, joita Herra antaa, koska rakastaa meitä.

"Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi."


Tänään on tullut pohdittua hieman enemmänkin Rakkauden kaksoiskäskyn ensimmäistä osaa, sen merkitystä sekä näkymistä elämässäni. Havahduin jälleen kerran rukoillessani siihen, kuinka olin tehnyt syntiä lähiaikoina, ja hieman etääntynyt Herrasta. Se toden totta teki minut surulliseksi.

Tajusin suruni ja tuskani olevan vain hyvä asia. Jos satutat rakasta lähimmäistäsi, sinulle tulee huono olo siitä, eikö niin?
Ymmärsin, että rakastan Jumalaa, ja siksi vastoin hänen käskyjään kulkeminen tuntuu pahalta.

Meillä on usko, uskon voima on suuri, kun usko on luja. Usko parantaa, usko laittaa jaksamaan, ja antaa sitkeyttä kulkea välillä kivistäkin polkua.
Meillä on rakkaus, Herraamme kohtaan, jolloin noudatamme mielellämme hänen viisaita käskyjään. Kristus neuvoi kohtelemaan toisia, kuten haluaisi itseään kohdeltavan, ja rakastamaan vihamiehiään. Rakkaudesta näitä käskyjä kuunnellaan. Kun käskyjä rakastaa noudatetaan, rakkaus leviää ihmisiin, ja maailmassa on hieman helpompi olla..
Meillä on toivo, sillä me olemme löytäneet uskon rakastavaan Jumalaan. Meillä on toivo koska Jumala kaikessa rakkaudessaan antoi Poikansa maan päälle, joka opetti uskosta, rakkaudesta ja toivosta, ja joka kuoli syntiemme tähden. Jotta meillä olisi mahdollisuus välttää kadotus.

Voita sinä paha hyvällä, uskon voima.

Eilen minuun iski taas kauhean paha olo. Masensi järkyttävästi, ja todellakin järkyttävästi, sillä siihen ei ollut syytä. Tuntui siltä, kuin paholainen olisi vetänyt minua alaspäin näkymättömistä jalkoihin sidotuista kahleista. Kuuntelin tapani vastaisesti hevimusiikkia, venäjäksi, niin ei tarvinnut ymmärtää sanaakaan. Yritin saada pahan olon purettua näin, mutta se vaan ruokki itseään lisää. Olin murtumaisillani tuon olon alle.

Totuus ja apu piilee Raamatun, tuon viisaiden lauseiden hyvän hedelmäpuun, eräässä jakeessa.
"Älä anna pahan voittaa itseäsi, vaan voita sinä paha hyvällä."


Pahaa ei yksinkertaisesti voi voittaa pahalla. Se ei toimi niin. Pahalla vain ruokit pahaa, et voita sitä.

Joten opetuksena, jos sinua masentaa, älä uppoudu siihen. En minäkään sitten jatkanut tuon raskaan musiikin kuuntelua, vaan vaihdoin ortodoksiseen kuoromusiikkiin ja rukoilin, joka poisti masennukseni heti.

Pahan voittamisesta hyvällä, siitä puheenollen tosiaan. Olen alkanut nähdä jokseenkin paljon sellaisia unia, joissa ensin rukoilen, ja tämän jälkeen kohtaan yleensä jotain pahaa, johon tarvitsen suuren ponnistuksen, mutta rukouksen antaman voiman tähden pystyn selättämään sen.

Kertooko se uskon voimasta? Uskon ja rukouksen voima on suuri. Se ihmisen pitäisi käsittää.
Rukous on uskoa lujittava asia, joten sitä ei saa vähätellä. Suosittelen sitä kaikille. Rukoilkaa, ja tehkää se sydämmestä ja sielustanne. Älkää vain toistako sanoja tyhjänpäiväisesti, vaan tuntekaa ne.

Uskon voima on suuri. Vai mitä sanotte? Evankeliumi Luukkaan mukaan, 8 luku ja jakeet 43-48. Nainen on kärsinyt verenvuototaudista kaksitoista vuotta. Hän kosketti Kristuksen viitan tupsua, ja parani. Uskonsa tähden.

Muistan myös erään illan, kun olin saanut hirveän migreenikohtauksen. Olin rakkaani luona, vaikersin kivusta, vaikka olin syönyt huimat määrät lääkkeitä. Rakkaani katsoi voimattomana vierestä, kysyen, voisiko hän mitenkään auttaa? Ainoa, mitä silloin halusin, oli saada koskettaa hänen kaulassaan olevaa ristiä, sillä tiesin sen helpottavan kipuani.(Omaani en voinut, koska minua ei ole vieläkään kastettu, joten kaulassani ei ole siis vielä ristiä.) Tiesin että Herra auttaisi. Tosiaan, kun sain hipastua ristiä, kipu helpotti.

Kahdeksas käsky ja Media pahan käsissä.

Kahdeksantena* Herran meille antamasta Kymmenen käskyn laista on käsky  "Älä varasta".

Yritän noudattaa käskyjä, sillä haluan olla Herralle mieliksi. Kuitenkin asia pohdituttaa, sillä joissain asiayhteyksissä, olen vain pohtinut, oikeuttaako tietyt tilanteet varastamisen.

Mitenkä asian laita on, kun kyseeseen tulee pelien, elokuvien ja musiikin lataus netistä?

Poikaystäväni mielipide tähän on tämä:
"Koen pelit useimmiten vain ihmistä satuttaviksi asioiksi, jotka eivät tee hyvää. Miksi maksaisin asioista jotka eivät ole hyväksi?"

Hänen mielipiteensä on minusta ihan järkeenkäypä, paitsi että miksi sitten edes ylipäätään tehdä asioita jotka eivät ole itselle hyväksi? (Okei, ymmärrän että peleihin jne jää koukkuun...)

*Ortodokseilla, ei tästä kuitenkaan nosteta sitä myrskyä, onko se nyt seitsemäs vai kahdeksas. Sisältö käskyissä on numeroista huolimatta sama, oli sitten luterilainen tai ortodoksi.

-----------------------------------------------------

 Alan muuten ymmärtämään joidenkin uskonnonryhmien kieltoja mm. tietynlaisen musiikin suhteen, jne elokuvien ja sarjojen suhteen. Joko minusta on tullut äärimmäisen herkkä, tai sitten muutenvain outo, mutta ottaa siitä nyt selvää.

 En ole katsellut telkkaria nyt n. puoleenvuoteen, koska ei ole riittänyt kiinostus. Alankin ymmärtämään pikkuhiljaa, miksi jotkut venäläiset papit nimittävät TV:tä "Saatanan ikoniksi", sillä sieltä ei tule oikeastaan koskaan mitään hyvää. Tajusin kuinka ihminen turtuu, sillä kun satuin illalla tuota kapinetta vilkaisemaan syödessäni. Tajusin kuinka jokaiselta kanavalta pukkaa väkivaltaa, seksiä ja raakuutta.

Voisin jopa todeta, että lastenohjelmatkin on menneet ihan liian häröiksi. Nekin käsittelevät yhä enemmän raa´empia aiheita. Eipä ihme, että "nuoriso on niin kamalaa", kun jo varhaisiällä tulee tuollaista syötettyä lapsen herkille aivoille. Lastenohjelmien pitäisi opettaa moraaleja, ei olla hyperaktiivisuutta aiheuttavia sekavia japani-flash-piirrettyjä, joissa ei ole mitään ideaa.

Musiikin suhteen olen myös alkanut olemaan varovaisempi. Korviini ei enään kuulosta hyvältä, vaan itseasiassa hyvin kuvottavalta, kaupallinen superpopitus... Syy siihen?
-Sanoma.
Musiikkikin on nykyään täynnä seksiä, väkivaltaa ja raakutta.

Eniten minua ihmetyttää se, miksi tämä kaikki viehättää ihmisiä?
Miksi esimerkiksi Lady Gaga, ahkera kristinuskon pilkkaaja sekä suorastaan paholaisen suojatti, on niin suosittu? Turha kommentoida että "Ei kyse ole pilkkaamisesta, vaan taiteesta!" sillä, miksi sitä taidetta ei voi tehdä, pilkkaamatta muita?! Turha kommentoida "...mutta hänhän on katollinen!", sillä kuka oikeasti Herraa rakastava ihminen menee, ja tekee kappaleen nimeltä "Judas"? Kukaan oikeasti kristinuskossa oleva ja totuutta rakastava ihminen ei pukeudu vaatteisiin joissa on saatananpalvonnan tunnuksia, niele musiikkivideossaan ristiä (saatananpalvonnan rituaali tämäkin.) tai pidä vuohenpäitä seinällä ylettömän paljon. Vai mikä niissä vuohissa viehättää? En usko että Gaga niitä seinällä pitää riistamuistona, niinkuin jotkut ihmiset pitävät mm. hirvenpäitä.

Suosittelisin välttämään tätä artistia, hänen musiikkinsa yksinkertaisesti lähettää vain hyvin huonoa sanomaa, ja on haitaksi ihmisille.

 Musiikkimakuni alkaa pikkuhiljaa rajottumaan yhä enemmän kuoromusiikkiin, ja joihinkin venäläisiin yksittäisiin kappaleisiin, koska... en vain tiedä. Päätelkää itse, mihin maailma on menossa.

Aiheeseen liittyviä linkkejä, joista voi sitten päätellä oman mielipiteensä:
http://www.projectinspired.com/what-you-need-to-know-lady-gaga-and-her-satanic-message/

http://worldtruth.tv/illuminati-symbolism-in-music-and-sports/


 Ps. Rakentavaa kommenttia sekä mielipiteitä olisi kiva saada!